Tätä pukua olen tehnyt n. vuoden verran, aloitin viime vuonna. Leikkasin osat ja housut ompelin melkein valmiiksi silloin. Sitten työ tyssäsi tyystiin. Olin leikannut kaavat jotenkin ihan kehnosti, suomeksi sanottuna vinoon. Itse kangas on tosi viheliäinen, kiertää eikä ole ollenkaan ryhdikästä. Taasen muistan miksi niin tykkään noista ryhdikkäimmistä kankaista.

Nyt oli vaan pakko saada työ valmiiksi, tyttö kun oli vailla tuollaista verkkapukua. En todellakaan ole tyytyväinen työn jälkeen, mutta ihan sama. Kunhan se on nyt tehty. Pääasia on että istuu päällä, ja tyttö tykkää. Tähän kohtaan on pakko sanoa samaa kuin Vilma, että luulisi kun toista kertaa tekee samaa niin se olisi jotenkin helpompaa, ehei, ehei, ei todellakaan.
Olen nimittäin tehnyt tuon puvun kolmisen vuotta sitten ekan kerran. Olin siihen todella tyytyväinen ja näihin päiviin asti se on ollut käytössä. Nyt vaan on takista taskut rikki ja housuissa on palkeenkieli polvessa. Ja onhan se tytölle pieneksikin jäänyt jo aikapäiviä sitten. Puku vaan oli niin rakas että sitä pidettiin vaikka vähän nilkat vilkkuikin.

                                 Velourpuku



Tässä kuvaa rakkaasta tytöstäni.



Malli; Ottobre kevät 1/2004
Kangas; Velour