Tämä päivä on mennyt ulkotöissä. Olen väsännyt luonnonkivistä pihakiveystä. Selkä on ihan kipeä. Naapurin viisivuotias poika tuli katselemaan töitäni ja totesi että "Eiksö tuo nyt olisi isännän hommaa?" Minä " Niin, tuolla se isäntä vain lakaisee betonilaattojen päälle hiekkaa ja minä joudun kantelemaan näitä raskaita kiviä" Poika " Lakaiseminen on ihan naisten töitä".

Todettakoon että minä halusin tehdä kiveyksen, kun aloin nipottaa niiden järjestyksestä. Mutta on se vain kovaa hommaa. Pieni pala jäi vielä huomiselle ja paljon muuta ulkohommaa.

Käsityöt ei ole sitten edistynyt yhtään. Kai sitä täytyy odottaa kylmiä ilmoja ettei voi olla ulkona. Lace Ribbonia olin kutonut jo hyväisesti, kunnes jäin miettimään että olinko tehnyt kavennykset väärin ja purin koko homman. Nyt sitten  mietin että ehkä olinkin tehnyt ne kavennukset oikein. Argh...

Tuntuu ettei mistään tule valmista, eikä saa otetta noihin käsitöihin.