On se vaan edelleen niin ihmeellistä miten voi nähdä ilman laseja. Ja miten tarkasti. Välillä tuntuu että, silmät väsyy, tähän auttaa tipat ja aurinkolasit. Siihen että aivotkin tajuaa näkemisen näyttää menevän aikaa. Tuntuisi hurjalta lähteä ajamaan autoa, vaikka se oli jo sallittua leikkausta seuraavan päivänä. Leikkauspäivän illalla kudoin jo Lina-pipoa tytölleni, Jokoknitsin ohjeella. Ei millään malttanut olla vain.

Tänään lähdemme juhlimaan kummitytön synttäreitä. Onnea neljävuotiaalle! Ja taasen täytyy taivastella miten se aika meneekään. Vastahan juhlimme kastajaisia. Toivottavasti lahjan saaja tykkää lahjasta. Hän kun oli toivonut peppipitkäprinsessaa, siihen en osannut varautua.

Kesälomani viimeinen viikko alkaa maanantaina, miten ikinä sitä taasen pystyy takaisin töihin. Joo-o, tykkään kyllä työstäni, mutta mielelläni lomailisin pidempään.Vuorotyötä tekevänä sitä välillä toivoisi saavansa tehdä ihan pelkkiä päivävuoroja ja saada jotain rytmiä sekä selkeyttä ajankäyttöön. Harrastuksia on niin vaikea ottaa, kun ei aina viitsi pyydellä tiettyjä työvuoroja. Yritän olla marisematta ja nauttia loppulomasta. Jos vaikka pääsisimme käymään Dinosaurus museossa.